Viva Las Vegas osa 2

Maanantai-iltapäivänä ja tiistaina jatkettiin kasinoiden koluamista Stripin eli Las Vegas Boulevardin varrella. Stripin päästä päähän ja välillä oleville kasinoille pääsi kätevästi ratikan tyyppisellä Monoraililla, jolla oli pysäkkejä suurimpien kasinoiden kohdilla.

Katsastettiin mm. Ceasar's Palace ja Bellagio. Bellagiosta ei ulkokuvaa ole, mutta muistelkaa elokuvaa Ocean's Eleven, niin tiedätte suihkulähteen, jota tarkotan.

 Olivat vähän tyyriimmän olosia paikkoja. Ainut ostos Bellagiosta oli vesipullo 4,50$.

Maanantai-iltana käytiin syömässä America-ravintelissa. Oltiin tosi nälkäsiä, joten ajateltiin syödä pitkän kaavan mukaan alku- ja jälkiruokien kanssa. Virhe. Oltiin täynnä jo alkuruokien jälkeen. Minä tilasin nacholautasen, joka oli ihan järkyttävän suuri annos, noin tarjottimen kokonen lautanen täynnä nachoja papusoosin, juustokastikkeen ja salsan peittämänä. Mikolla lisäksi mozzarellatikkuja. Koska pääruuatkin oltiin jo tilattu, oli pakko niitäkin vähän järsiä. Mulla reilunkokonen hamppari ja Mikolla vajaat kolmekymmentä senttiä ribsejä ja pari kanankoipea. Huh huh, kierittiin hotellihuoneeseen aterian jälkeen ja ruvettiin nukkumaan aikaeroväsymystä pois.

Tiistaina aamupalan jälkeen ajeltiin Monoraililla ihan Stripin toiseen päähän ja käytiin Stratospheressä.

Aika kivat oli maisemat tuolla 1149 jalan (350 metrin) korkeudessa.

Hujautettiin tuollasella Big Shot - huvipuistolaitteella tornin katolla.

Meinattiin myös hypätä tornista Sky Jump, mutta koska ei oltu varattu aikaa etukäteen, se jäi tekemättä.

Stratosphere sijaitsi Stripin pohjoisosassa, joka oli vähän vähemmän hienon näköistä seutua. Täällä ohitettiin myös setä, joka huikkasi meille "I've got good weed for you guys!" Ei kuitenkaan tartuttu tarjoukseen.

Tiistai-illan ruokailupaikaksi valikoitui Hooters. Oli nättejä misuja tarjoilijoina. Poseeraaminenkin taisi kuulua työnkuvaan, koska muutamat asiakkaat näkyivät kuvaavan itsensä melkeen kaikkien tarjoilijattarien kanssa. Ruokakin oli hyvää.

Hootersin jälkeen haettiin hotellin kaupasta vähän olutta ja mentiin hotellihuoneeseen vajuttelemaan ruokaa. Ja kas kummaa, uni voitti melko nopeasti, aikaero rassasi vieläkin.

Viva Las Vegas osa 1

Meidän huone sijaitsi New York New York -hotellissa. Kompleksista löytyi niin Empire State Building, Vapaudenpatsas, Brooklyn Bridge ja monet muut New Yorkin maamerkit. 

Hotellin sisältä löytyi kaupunginosia Sohosta Brooklyniin, useita ravintoloita, krääsäkauppoja ja baareja. Sisällä oli päivin ja öin yhtä hämärää, eikä kelloja ollut näkyvissä, varmaankin, jotta uhkapelaajat ei huomaisi ajankulua ja tuhlaisivat mahdollisimman paljon.

Keskeisessa asemassa hotellia oli tottakai itse kasinoalue pelikoneineen ja pelipöytineen. Ulko-ovesta astuttaessa tultiin suoraan pelialueelle ja hotellin vastaanottoonkin piti kävellä kilkattavien koneiden reunustamaa käytävää.

Ja koneitahan piti heti vähän testailla.

Meidän huone oli poreammeellinen sviitti. Sunnuntai-iltana ei juuri muuta jaksanut kuin kaatua petiin, mutta valokuvat sentään kerettiin ottaa sotkemattomasta huoneesta. Huone oli mukavan suuri ja poreamme kiva lisä. Ammetta testattiinkin heti maanantaiaamuna kuuden jälkeen, kun aikaerosekavuus vei unet.

Porekylvyn jälkeen suunnattiin aamupalabuffettiin naapurikompleksi Excaliburiin, joka oli tuollainen linnan näköinen systeemi. Kuvanottohetkellä kello vähän yli seitsemän aamulla ja plusasteita noin 28, eli keleissä ei ollut valittamista.

Aamupalabuffet oli jotain käsittämätöntä, kuvassa pelkästään osa tarjoilusta kymmenmetrisenä tarjoilupöytänä. Tarjolla oli salaatteja, jogurtteja, hedelmiä, munakkaita, lihatuotteita laidasta laitaan, meksikolaisia sekä kiinalaisia erikoisuuksia, pannukakkuja, crepesejä ja lisäksi valtava valikoima aamupalajälkiruokia (niin siis mitä?!) kakkuja, muffinseja, jäätelöä... Tarvinneeko tuota sanoakaan, että ähkyt vedettiin.

Aamupalan jälkeen jatkettiin kasinoihin tutustumista Luxorissa ja Mandalay Bayssa.

Mandalay Bayssa oli haiakvaario, jossa käytiin katselemassa ja koskettelemassa(!) vedeneläviä.

Oli aika omituisen tuontonen tuo rausku, sellanen limainen ja höttöinen.

Helsingistä Las Vegasiin

Matka taittui American Airlinesin siivin. Lähtöselvityksessä turvallisuustäti esitti kiperiä kysymyksiä, mm. miten meinasit pärjätä noin vähillä matkatavaroilla, kuka pakkasi, missä laukut ovat olleet pakkaamisen jälkeen. Tämä kaikki höystettynä tiukalla katseella. Meinasi tulla syyllinen olo, vaikkei mitään väärää ollut tehnytkään. Helsingistä lähdettiin sunnuntaina 2.6. 14:15 Suomen aikaa.

Koneeessa saatiin ihan hyvät paikat, takana ei ollut ketään selkänojaa potkimassa. Lento meni huonoja elokuvia katsellen ja välillä torkkuen. Matkalla tarjoiltiin virvokkeita, lämmin ruoka ja iltapala. Tuntu, että jatkuvasti oltiin jotain syömässä.

Tässä lennellään Islannin yllä.

Ja sitten Grönlannin yllä.

Näky vain irrallisia jääkökkäreitä meressä, jäätiköitä ja vuoria. Ei vilaustakaan jääkarhuista.

Välilaskulla Chicagossa piti suorittaa maahantulotarkastus ja tullaus, jota varten kaikkien matkustajien piti täyttää tullauslomake USA:n viranomaisille. Tarkastuksessa viranomaissetä murahteli, otti sormenjäljet ja valokuvan ja iski leimat passiin. Tullisetä katsoi nopeati lomakkeen ja käski menemään eteenpäin, jonka jälkeen matkatavarat heivattiin menemään jatkolennolle sen kummempia tarkastelematta. Älytöntä sanon minä. Ja opasteet Chicagon kentällä ei juuri olis voineet olla enää huonommat.

Passintarkastuksesta ja tullauksesta selvinneenä kelpasi syödä vähän iltapalaa. Tässä kello noin kaksi yöllä Suomen aikaa, eli 12 tuntia matkustusta takana ja kuusi edessä.

Las Vegasissa oltiin kahdeksan maissa maanantaiaamuna Suomen aikaa, paikallista aikaa illalla kymmeneltä sunnuntaina. Väsymys oli siinä vaiheessa jo niin paha, ettei paljon tullut saapumista kuvailtua, paineltiin vain suorinta tietä taksijonoon ja siitä hotellille ja nukkumaan.

Lähtötunnelmia

Vähän jänskättää. :) Kohta noustaan koneeseen, välilasku Chicagossa ja Las Vegasissa huomenaamulla noin kasilta.

Sää kotona vs. sää kohteessa

Muistilistalla siis ainakin seuraavat:

aurinkorasva

hellehattu

kesämekko

bikinit

Voihan se tulla vaikka ikäväkin Suomen kesää! :)

Pelkotiloja

Vaikka matkaa odotellaankin kovasti, on Jenkeissä yksi asia, mikä hieman pelottaa: ruoka! Tai siis lähinnä sen vaikutukset, kolme viikkoa kun pistelee alla olevan näköisiä eväitä, voi vaatteet jo hieman kinnata loman lopulla...

Kauhuskenaario: en mahu lentokoneen istuimeen paluumatkalla!

Kuvat jälleen Googlesta.

Puolitoista viikkoa lähtöön

Joulukuussa varattu matka USA:han alkaa vihdoin tuntua todelta, kun aikaa lähtöön on puolitoista viikkoa. Starttaamme matkaan Juhannuspäivänä ja edessä on kolme ja puoli viikkoa tutustumista tuohon mahtivaltioon. Luvassa ainakin seuraavanlaisia näkymiä:

Kuvat Googlen kuvahausta.

Reitti kulkee siis Las Vegasista Grand Canyonin kautta Los Angelesiin, San Fransiscoon ja Seattleen. Matkaa kertyy noin 2500 mailia eli nelisentuhatta kilometriä.